Saamatonta meininkiä

Joskus sitä nössii omaa laiskuuttaan asiat jotka olisivat hoidettavissa ihan yksinkertaisesti. Minulle kävi niin auton kanssa. Ostin elämäni ensimmäisen auton viime keväänä. Siitä asti olen tiennyt, että se pitää viedä katsastettavaksi elokuun ja marraskuun välisenä aikana.
Elokuusta asti olen kyllä ajatellut autoni katsastusta ahkerasti. Lähes päivittäin. En vain ole saanut aikaiseksi tehdä asialle mitään. Eräs katsastuskonttori jopa lähetti minulle, silloin elokuussa, kirjeen jossa tyrkytti palveluksiaan. Muutama päivä sitten tuo katsastuskonttorin kirje osui käsiini.Siitä selvisi, että autoni olisi pitänyt katsastaa eiliseen mennessä. Minä luulin, että kuun loppuun mennessä. Olisin minä sen muuten eiliseen mennessä tehnytkin, mutta pääsi tuo yllätystalvi iskemään ja siinä koslassa on vielä kesärenkaat. Ja koska oma varastotilanne on hiukan huono, talvirenkaat ovat säilössä miehen sukulaisen luona viidenkymmenen kilometrin päässä täältä.
Olen minä toki sitä talvirenkaiden hakemista ja vaihtamista ajatellut marraskuun alusta asti ahkerasti. Lähes päivittäin. En vain ole tehnyt asialle mitään. No, onneksi eräs miehen kaveri lupasi ne renkaat sieltä kaukaa hakea. Minä voinkin tässä renkaita odotellessani miettiä mitä se, joskus motoksenikin, sanomani "asialliset hommat hoidetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat" oikein tarkoittaakaan...

Pahuksen poraaja

Olen elämäni aikana asunut monessa kerrostalossa, eikä osakseni ole koskaan sattunut hankalaa naapuria. Eikä tämä nykyinen naapurikaan hankala ole, ainoastaan rasittava. Hän nimittäin harrastaa poraamista ja nykyisin, uudenlaisista äänistä päätellen, myös hiomista. Poraamista aamulla, päivällä ja illalla. Yöt hän on toistaiseksi jättänyt rauhaan. Viikonpäivällä ei myöskään ole mitään väliä. Sunnuntai aamuna voi porata ihan yhtä hyvin kuin maanantai iltana. Nykyísin tuntuu myös siltä, että pora tarttuu naapurin käteen juuri silloin kun lapseni on päiväunilla. Remontista tuskin on kyse. Sillä ei kai kukaan remonttia kolmea vuotta tee. Minkä lie kirjeopiston nikkaroinnin peruskurssin tämä nökö-eerikiksi ristimäni naapuri on käynyt ja käyttää kaiken vapaa-aikansa, jota tuntuu riittävän, harrastuksensa parissa. Loppua poraamiselle lienee siis turha odottaa. Aseisiin on keksitty äänen vaimentimet. Saisikohan samanlaisia poriin? Ostaisin oitis sellaisen naapurille joululahjaksi.