On se ihanaa, että kerran viikossa on päivä jolloin voi keskittyä vain ja ainoastaan opiskeluun.
Paitsi että. Viime viikolla oli esikoisen asioiden hoitoa ja omien, ei opiskeluun liittyvien, asioiden hoitoa. Edelliselläkin viikolla oli jotain, joka rikkoi päivän. Tänään meni aamu hammaslääkärissä. Mitähän ilmaantuu ensi keskiviikoksi. Välillä täytyy laittaa kallista opiskeluaikaa etätöiden tekemiseen, kun ei aina jaksa niitäkään väkertää iltaisin lasten nukkumaanmenon jälkeen.
Miksei minulla ole kumppania, joka joskus, siis edes joskus, soisi työrauhan arki-iltaisin ennen lasten nukkumaan menoa ja joka joskus, siis edes joskus, viikonloppuisin hilaisi itsensä ja jälkikasvunsa vaikka pulkkamäkeen. Ihan itsekseen.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment